Olen juuri nyt aika surkea antamaan inspiraatiota ikääntyvien seksuaalisuuteen ja kehon muutoksiin. Ai miksikö? No, helppohan se olisi vain sanoa, että terveellinen elämä, terveellinen ravinto, sopivasti liikuntaa, ei päihteitä, ei huolen häivää – otetaan vanheneminen vastaan tyylillä ilman turhia paineita.
O
len juuri nyt aika surkea antamaan inspiraatiota ikääntyvien seksuaalisuuteen ja kehon muutoksiin. Ai miksikö? No,helppohan se olisi vain sanoa, että terveellinen elämä, terveellinen ravinto, sopivasti liikuntaa, ei päihteitä, ei huolen häivää – otetaan vanheneminen vastaan tyylillä ilman turhia paineita.Vaikka kuinka kuvittelen mielessäni, en pysty näkemään itseäni mitenkään seksuaaliseksi olennoksi. Nyt vain on sellainen vaihe elämässä, ja ne estrogeenihormonit – siis ne puuttuvat – säätelevät tätä arjen kulkua. Joskus on vain pakko luovuttaa ja antaa periksi edes joksikin aikaa. Kyllä olot joskus helpottuvat. Hope so.
Mehän olemme tietysti jokainen yksilöitä, ja toisilla niitä hormoneja on enemmän ja toisilla vähemmän ja niiden määrä on vain hyväksyttävä. Tosin tietyillä hormonikorvaushoidoilla voidaan tasapainottaa oireita ja saada helpotusta elämään. Tätä on nyt niin tylsää kirjoittaa, mutta en halua teeskennellä, että hyvin menee mutta menkööt. Pannuhuoneestakin pamahti yksi putki ja ruiskutti vettä jokseenkin reilusti. Jos haluat varmistuksen elämän harmauteen ja haluttomuuteen, niin pyydä lääkäriltäsi sellainen verikoe, joka mittaa postmenopaussiarvon.
Toisaalta tieto lisää tuskaa, mutta helpompaa on kuitenkin tietää, mistä johtuvat kaikki nämä tyhmät oireet: santapaperimaista kihinää, pinkeää pöhinää ja mielialojen vuoristorataa – kuumuutta, kylmänkalmistoa, märkää hikeä ja samalla kuivuutta. Miehillä taas saattaa iskeä andropaussi ja testosteronin väheneminen, mutta he ovat sen verran “tyhmiä”, etteivät tajua sitä, miesten oireet ovat sitä paitsi paljon lievempiä ja huomaamattomampia.
Tässä ainakin muutamia syitä meidän ikääntyvien seksuaalisuuden ja kehon muutoksiin. Putken pamahtaminen ei liittynyt hormoneihin, mutta sai kyllä verenpaineen kohahtamaan. Ei kuitenkaan luovuteta, vaikka vähän kiristää – puhumattakaan oikeista sairauksista, kivuista ja säryistä, jotka voi- vat haitata elämää tässä tämän iän kynnyksellä. Minäkin yritän aina ajatella positiivisesti, ja että kun saan uudet polvet ja lonkan, niin kaikki varmaan helpottuu ja alkaa uusi vaihe elämässä. Pitäisikin olla aina joku väliaikapiste, jota tavoitella. Ei sen tarvitse olla isokaan juttu tulevaisuudessa, pääasia on, että on jotakin mitä odottaa.
Kaikkea ihanaa teille, kuumaa ja huumaa, ollaan sitten minkä ikäisiä ta- hansa, eläkeläisiä, senioreita tai veteraaneja.
Voimaa ja virtaa teille kaikille!